lauantai 30. heinäkuuta 2016

Konmari päivä 1. / Konmari day one *

Joten, kävin toissapäivänä hakemassa kirjakaupasta .. (meinasin kirjoittaa ruokakaupasta) vihdoin KonMari-kirjan, kyllästyttyäni tällä viikolla useampaan otteeseen kodin epäjärjestykseen ja etsittyäni kiireessä jos jonkinlaista tavaraa.

Tässä suhteellisen kiireisessä elämäntilanteessa on tuntunut, että asunnon tila on hieman riistäytynyt käsistä. Opiskellessa papereita on eksynyt jokaiseen mahdolliseen paikkaan, kiireessä on riisuttu vaatteita sinne sun tänne ja lähtiessä kotoa onkin sitten saanut paniikissa etsiä mm. kuulokkeita, avaimia, matkakorttia ja lompakkoa.

En ole nyt kesällä käyttänyt juurikaan sukkia ja syynä ei valitettavasti ole se, että on kesä. Syy on ollut siinä etten ole löytänyt sukkiani.

Jos joku ei vielä tiedä mikä on KonMari-kirja, se on kodin raivausavuksi tarkoitettu opus, jossa opastetaan vaihe vaiheelta käymään kodin tavarat läpi, säilyttäen ainoastaan oikeasti tärkeä.

Kirja on saaavuttanut ihan huikean suosion täällä kotosuomessakin ja on monesta paikasta loppuun myytykin, kuten Adlibrikseltä.


Itse aloitin homman jo eilen, heti luettuani luvun vaatteiden raivaamisesta. Aloitin kirjan ohjeiden mukaisesti vaatetukseni yläosista. Keräsin kaikki kasaan ja kävin läpi. Ja huhhuh.. moneen kertaan olen vaatekaappiani raivannut, mutta nyt toden teolla lähti tavaraa.

En tiedä missä tämän menetelmän taika on, mutta se toimii.

Yläosat ennen ja jälkeen.

Ennen raivausta kaapistani löytyi siis jos jonkinlaista jumpperia vaikka mihin tarkoitukseen, sillä tuloksella että en oikeastaan edes pitänyt monestakaan vaatteesta, enkä käyttänyt niitä, mutta jostain syystä ne edelleen kaapissani olivat. No eivätpä ole enää!

Tästä on hyvä jatkaa vaateraivausta eteenpäin. Mä olen todella tyytyväinen.

Eikö olekin ihan huima muutos?

-----------------------

Just strarted sorting and getting rid my stuff with the KonMari method yesterday. The before and after pictures are only my tops and shirts. I was amazed how easy it was for me with this method. Today is a good day to continue the project with my pants and skirts.



-Natasa

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Treeniviikko 29.

Ma: Hathajooga 1,5h
Ti: BJJ 1h
Ke: - 
To: Sali 1h
Pe: Lenkki 1h
La: Kävely 20000 askelta
Su: Kävely 20000 askelta


Ja laiskottelu sen vaan jatkuu ;)

No ei vaan! Nyt nautitaan kesästä! Alkuviikosta jatkoin mieleni rauhoittelua kokeilemalla Roots Helsingin Hathajoogaa.

Edellisesta joogailukerrastani olikin kulunut jo vuosikaupalla aikaa, silloin kun joogass kävin, tykkäsin siitä kovasti, samoin pilateksesta, mutta jostain syystä lajit ovat jääneet taka-alalle. Kehonhallinta on alkanut nyt taasen kiinnostaa kuitenkin siihen malliin, että nämä jutut ovat tulleet varmasti takaisin jäädäkseen. Erityisesti joogassa ovat alkaneet kiinnostaa vähän haastavammat asanat (asennot), joihin olisi mahtava yltää joskus. Käsilläseisonta on ensimmäisiä mitä haluan oppia, nyt kun päälläseisonta jo sujuu!

Tiistaina oli mukava käydä kevyesti painimassa, ei olisi yhtään tehnyt mieli, kroppa oli ihan kohmeessa, mutta onneksi mies sai suostuteltua taas minut mukaan. Tarvitsen aina välillä vähän motivointia ;)

Torstain sali oli koko kropalle suunnattua kokeilua, alaselkäkivut estivät tehokkaasti kyykkäämisen ja jätin sen aikalailla sikseen pienen kokeilun jälkeen. Kyykkyä korvasivat askelkyykyt ja sain kuin sainkin tehtyä niin tehokkaan treenin että pakaroissa tuntui seuraavat kaksi päivää.



Viikonloppuna tuli käveltyä kun en raaskinut ladata matkakorttia ;) Ja voi kyllä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nukuin kuin tukki. Tuo 40000 askelta ja ulkoilma olivat tehneet tehtävänsä.

Kesälinja jatkukoon, salille ehtii useammin sitten syssymmällä.

-Natasa

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Mun täytyy vähän miettiä

Mä olen miettinyt, miettinyt ja miettinyt.

Mun täytyy aina aika pitkään miettiä, tutkia ja tarkkailla ennen päätösten tekemistä. Nyt mä olen miettinyt, että veisinkö ruokavalioni "seuraavalle levelille". Kasvisruoka kiinnostaa, ja kiinnostanuthan se on aina.

Olen ollut kasvispohjaisella ruokavaliolla nyt viime lokakuusta asti, tarkemminottaen pescovegetaarisella, johon on kuulunut kalan lisäksi myös maitotuotteita ja kananmunaa. Lopetin siis lihan syönnin viime vuonna.

Kalan, maitotuotteiden ja kananmunankäyttöä olen perustellut itselleni helpolla proteiininsaannilla ja B12 vitamiinilla. Olin lukenut moneen otteeseen että ainoa B12 lähde on liha, kala ja maitotuotteet. Tähän perustin siis uskomukseni siitä, että vegaaninen dieetti ei voinut olla luonnollinen. Tulin omissa tutkimuksissani siihen lopputulokseen, että kala-kasvisruokavalio on kaikista luonnollisin. Kunnes tutkin ja mietin vähän lisää ja luinkin, että B12:tä saa myös mullasta.. mullasta?

B12 syntyy siis bakteereista ja sitä saisi helposti tarpeeksi mm. puhdistamattomasta vedestä, sekä maaperästä, mutta nykyihminen tehopuhdistaa kaikki kasviksensa, desinfioi kätensä ja puhdistaa vetensä bakteerittomaksi. B12-vitamiinin siis joutuu melkein väkisin ottaa nykyään purkista, mutta tämä todistaa kuitenkin mielestäni sen, että vegaaninenkin dieetti on ihmiselle luonnollinen, ja sai minut miettimään entistä enemmän kiinnostustani vegaanista ruokavaliota kohtaan.

Maitotuotteita kohtaan olen suhtautunut varauksella, koska maitoteollisuus suomessa jne... pastöroitujen maitotuotteiden terveyshaitoista tehdyt tutkimukset... mitä näitä nyt oli.

Kananmunista mieluiten ollaan käytetty jotain "vapaina ilakoivien luomukanojen" munia. (Muoks.Tiedän siis todella hyvin että ne kanat eivät siellä hymyssäsuin hyppele ja tuota munia meidän iloksemme) Itse en niinkään edes syö kananmunia muuten kuin leipomusten jne seassa, mutta Jesse syö enemmänkin.

Euron päivien löytö UFF:ltä, über siisti Bundeswehr-paita!


Pikkuhiljaa tässä siis aionkin lipua vegaaniutta kohti . Aivan kuten valmennettavienikin kanssa tykkään tehdä, pieniä asioita, mutta jotain suurta kohti. Ei kannata haukata liian suurta palaa kerralla.

Tuloillaan onkin syksyllä oma vegaanihaasteeni kun kokeilen vegaaniruokavaliota käytännössä. Tämä homma vaatii vielä vaan hieman lisätutkimuksia ;) Lähinnä sen suhteen että mitä aion siis syödä!

Adios!

Peace!

Love!

-Natasa

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Nyt rullaa taas

Ai vitsit mikä fiilis kun pääsi vuosien jälkeen taas pyörän selkään. En ollut edes tajunnut kuinka paljon tätä hommaa oli ikävä.

Jesse fiksaili eilen pyörän renkaat uuteen uskoon ja nyt kelpaa rullailla.




Nuorena maalaistyttönä tuli pyöräiltyä aina joka paikkaan ja pyöräilykausi oli talvea vaille kokovuotinen, mutta nyt "kaupunkilaisena" on tullut eleltyä kokonaan ilman pyörää jo monta vuotta.

Jos olisin muistanut sen vapaan ja kevyen fiiliksen mikä mulla pyörän selässä aina oli, ei tauko varmasti olisi ollut näin pitkä.

Pääasia kuitenkin on, että satulan päällä ollaan taas. Ja ainakin talveen saakka, heti kun saan pyöräilykypärän ostettua, koska turvallisuus on cool! :)


Mulla ei ollut teininä yhdessä vaiheessa pyörässä jarruja ollenkaan sen jälkeen kun yksi kaveri korjasi ne, mäessä hidastin paksupohjaisilla sandaaleilla maata viistäen, pohjat vaan ei kesän jälkeen enää sitten olleetkaan enää niin paksut :D

Pyörät esiin ja sassiis jos ei oo jo, matkakortit ja autot piiloon ja hyötyliikunta kunniaan ;) 

-Natasa

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Treeniviikko 28:

Viime viikko oli kevyt viikko, en ole halunnut rääkätä itseäni liian kovalla treenillä, vaan olen hakenut tasapainoa rauhallisemmista aktiviteeteista. Vähän tulee myöhässä tämä viime viikon päivitys mutta tulkoon. Nyt on kesä.

Ma:-
Ti: Kävely PK 1,5h, Ulkotreeni telineillä 1h
Ke: Mustikkametsä 2h
To: Kävely PK 1h
Pe: BJJ 1,5h
La: Kävely 1,5h
Su: Mustikkametsä 3h




Nyt kun kesäsäät ovat vihdoin meitä hellineet, on ollut mukava viettää aikaa ulkosalla. Jätettyä tuli kalenteriin merkatut salitreenitkin, kun mieli teki telineille auringon lämpöön temppuilemaan.

Ei kannata stressata, mutta ei kannata hölläilyä kuitenkaan vetää ihan läskiksi. Pari kevyempää treeniviikkoa säiden salliessa on ihan ok ja "vahinkoa" ei ehdi tapahtua kehitykselle.



Jo pieni hetki luonnossa rauhoittaa mielen ja tässä hää- ja bisnesstressin keskellä se on ollut enemmän kuin ok.









-Natasa

torstai 14. heinäkuuta 2016

HOVERBOARDILLA POKEMONEJA JAHTAAMAAN / CHASING POKEMONS

Call me oldfashioned, mutta olen huolissani. Ihminen on luotu liikkumaan, ei leijumaan ympäriinsä hoverboardeilla. Olen myös aina ollut sitä mieltä, että todellisuus on virtuaalitodellisuutta arvokkaampaa. Juuri eilen heräsin tajuamaan mm. sen, että meillä ei ole ollut televisio käyttövalmiudessa sitten viime syyskuun. Silloinkin kun se oli, ei sitä katsottu juuri koskaan.

Käytössä on minullakin Facebook, Twitter, Youtube ynnä muut, mutta voin elää myös ilman. Eilen illalla vietimme kolme tuntia metsässä mustikoita ja sieniä poimien, ilman Pokemonin metsästystä. Puhelimella otettiin parit kuvat ja katsottiin bussiaikataulut. Thats it.



On teknologiasta hyötyäkin, en ole amish. Rakastan ottaa kuvia ja tykkään kuvata videoita puhelimella ja esimerkiksi jotkin appsit ovat muodostuneet minulle ihan kullanarvoisiksi, mutta oikeasti, aikuiset ihmiset keräilemässä Pokemoneja? Minä keräsin ala-asteella Pokemonkortteja ja niitä sitten kavereiden kanssa vaihtelin, mutta että käyttäisin aikaani naama puhelimen näyttöön naulittuna ja kulkisin pöheikössä jonkun Bulbasaurin perässä, nou. Eikä tässä huolestuttavaa ole ainoastaan pelaavat aikuiset, vaan tietysti myös lapset.

Ihan liian monta kertaa on jo tullut vastaan pieni poikia matkalla jalkapallotreeneihin, hoverboardilla matkaa taittaen. Missä jamassa on kohta arkiaktiivisuutemme? Kuulin tuttavaltani myös surkuhupaisasta tapauksesta, jossa liikuntahaasteeseen osalistunut ihminen oli kokenut mm. raitiovaunulla ja bussilla liikkumisen haasteeseen sopivaksi liikunnaksi, ja täten merkannut myös näillä välineillä kuljetut matkat ylös. Olen myös jo useamman kerran todistanut tilanteen, jossa näyttöä tuijottaessa on käppäilty melkein kuolemaan auton tai raitiovaunun alle.

Itse en siis jahtaa Pokemoneja hoverboardilla, enkä myöskään kuluta aikaani television ääressä. Puhelimeeni ei ole ladattuna yhtään peliä. Myönnän ostateeni taannoin Xbox Onen, jolla silloin tällöin pelailemme kotona yhdessä räiskintäpelejä tai katsomme jonkun elokuvan kerra, pari kuukaudessa. Silloin kun käytän aikaani johonkin viihteeseen netissä tai muualla, haluan että se on jotain mikä kehittää minua ihmisenä ja mistä opin jotain, katselen inspiroivien ja fiksujen ihmisten opettavaisia videoita Youtubesta tai kuuntelen Podcasteja.



Ei  vaan huvita käyttää aikaa tyhjäpäiseen virtuaalitodellisuuteen kun voi elää tätä elämää tässä ja nyt. Me käytetään illat salitreeneissä, painimalla tai lenkillä, käydään kalastamassa, mustikassa ja sienestämässä. Se on mielestäni oikeaa elämää, ja eritoten juuri sellaista elämää mitä haluan elää. Jos haluat elää virtuaalitodellisuudessa sohvalla istuen tai laudalla leijuen, se on toki oikeutesi, mutta silloin ei tarvitse ihmetellä jos selkää kolottaa tai jos painoa kertyy. Ja sitä en nyt oikeastaan lähtisi liikunnaksi laskemaan, jos niitä Pokemoneja kerätään naama näytössä. Vaikka parempi sekin kun ei mitään.

Tuskin moni miettii kuolinvuoteellaan, että olisinpa saanut kiinni sen Ekansin silloin Pokemonissa, tai että olisinpa katsonut enemmän tositeeveetä. Sen sijaan ehkä mietitään, että olisinpa viettänyt enemmän aikaa rakkaiden kanssa.

Wall E elokuvassa vuosia sitten esitetty skenaario näytön ääressä kapseleissa makoilevista pullukoista ei ole enää ainoastaan kaukainen ajatus, vaan valitettavasti jo melkein käsin kosketeltava todellisuus.



Olisikohan jo aika herätä tähän elämään ja todellisuuteen? Olen puhunut. Ugh.


------------

Pokemons and hoverboards are not for anyone. Please people choose reality, not virtual reality.


-Natasa


maanantai 11. heinäkuuta 2016

Treeniviikko 27.

Katsaus viime viikon treeneihin:

Ma:-
Ti: Kuntosali 1,5h
Ke: BJJ 1h
To: Lenkki PK 1h
Pe: Nyrkkeily: 45min
La: Kuntosali 1,5h
Su: -




Keskiviikkona käytiin vähän pyörimässä lattialla puvut päällä.


Perjantaina otin hikeä pintaan mäiskimällä säkkiä Sporttikujalla.


Aloittelin salilla nyt uuden "perinteisemmän" klassikkoliikkeitä sisältävän ohjelman ja alkupainoja tässä:

Tiistai:
Penkki: 15x20 kg / 10 x 25kg / 8x30kg / 1x35kg
Hauiskääntö 10x7kg x 3
Pystypunnerrus käsip. 9x7kg / 12x 6kg / 15x 5kg
Ranskalainen punnerrus 10x 12kg x2
Vipunosto 10x 3kg / 12x 3kg x 2
Kulmasoutu 20x 10 kg / 15x 15kg
Vatsat 20x2

Lauantai:
Kyykky 15x20kg/ 12x30kg/ 10x 40kg / 6x50kg / 1x 60kg
Mave 5x50kg
Takapotku taljassa 15x5kg / 12x7,5kg / 6x 12,5kg
Loitontajat taljassa 10x5kg x3
Lähentäjät laitteessa 20x10 / 15x20 10x30

Oumphahan herkullista!

Joistain ravintoloistahan tätä herkkua on jo jonkun aikaa saanutkin, mutta nyt bongattiin uutuuksien joukosta Cittarin hyllystä, ja kokeiluun lähti. Jaa mikä?

No Oumph! tietysti! Tarkemmin ottaen Pulled Oumph!

Oumph! ei sisällä lainkaan eläinperäisiä ainesosia ja täten soveltuu myös vegaaneille, se on soijaproteiinivalmiste jota voi käyttää lihan tapaisesti. Ja sehän sopii meille!


Pulled Oumph! 

Ravintosisältö/ 100g:
Energiaa 380 kJ/90 kcal, rasvaa 0,6 g, josta tyydyttynyttä rasvaa <0,5 g, hiilihydraatteja 8,9 g, josta sokereita 5,3 g, kuitua 4,2 g, proteiinia 12 g, suolaa 1,6 g, rautaa 2,2 mg (16 % päivittäisestä saantisuosituksesta), foolihappoa 36,0 μg (18 % päivittäisestä saantisuosituksesta). 

Meillä olikin vähän mättöisämpi viikonloppu tällä kertaa kun innostuimme kokkikokeiluihin tämän tuotteen kanssa. Ensin oli lauantaina vuorossa pulled burgerit gluteenittomiin hampparisämpylöihin:



Pulled Oumphin lisäksi hamppareissa oli lemppariani eli punakaalia, salaattia, halloumia, juustoa sekä majoneesia. Hyvää!


Oumphia pannulla.

Sunnuntaina haimme kaupasta hieman täydennystä ja teimme gluteenittomiin pitaleipiin Oumphia,väliin meni myös punakaalia, salaattia, halloumia, punasipulia sekä turkkilaista jogurttia.


Halpaa huviahan tämä ei ollut,  mutta ei nyt kallistakaan. Paketin (280g) hinta pyörii kaupoissa 6-7€ välillä. Viikonlopun herkutteluihin lähtisin kuitenkin tätä hyvän mielen ruokaa suosittelemaan ehdottomasti! Tämä tuote on ihan älyttömän helpokäyttöinen, pannulle vain lämpiämään ja thats it.

Arvio:

Plussat +

-Hyvänmakuista!
-Miellyttävä "lihaisa" koostumus
-Super helppo valmistaa

Miinukset -

-Ei löydy vielä joka kaupan hyllystä
-Voimakassuolaisuus
-Hinta hieman korkea

-Natasa

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Oletko sinäkin tulehtunut?

Minä uskoakseni en ole enää. Törmäsin tänään jonkun jakamana Hesarin artikkeliin parin vuoden takaa ja päätin heittää lusikkani soppaan kätevillä yksinkertaisilla vinkeillä.

"MATALA-ASTEINEN tulehdus ei ole sairaus. Se on tila, jossa elimistö reagoi ärsytykseen erittämällä tulehdusvälittäjäaineita.
Kun tulehdus jatkuu vuosikausia, kehon toiminta häiriintyy: esimerkiksi verisuonten seinämät tukkeutuvat helpommin, ja soluissa tapahtuu mutaatioita. Lopulta ihminen saattaa saada esimerkiksi sydäninfarktin tai syövän." (HS 4.7.2014)
Matala-asteinen tulehdus on salakavala vaara ja melkeinpä vaitettavasti nykyihmisen normaalitila. Se ei kuitenkaan tunnu miltään, eikä sitä tukita lääkärissä. Malala-asteinen tulehdus on eri asia kuin akuutti-infektio, se on tila, jossa keho erittää tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. Varmaan kiinnostaisikin, kuinka tätä ikävää tulehdustilaa sitten voisi hoitaa tai välttää? Onneksi se on oikeastaan aika helppoa!
1.Liiku
Tiedätkö terveysliikuntasuositukset? Jos niin, erittäin hyvä. Jos et, googleta. Kävele aina kun voit tai käytä polkupyörää. Ihminen on luotu liikkumaan, ei pönöttämään bussissa tai Nissanin penkillä. Muutama hikiliikuntakerta viikkoon vielä niin avot! Eikä kaikkien tarvitse lenkkeillä, myös esimerkiksi pallopelit tai kamppailulajit saavat hien pintaan ja lihakset töihin. Oletko jo kokeillut? Kevyellä liikunnalla taas on aivan valtavan hyviä stressiäkin vähentäviä vaikutuksia.
2.Syö puhdasta, värikästä ruokaa
Kasvikset, marjat, hedelmät, pähkinät ja siemenet. Näitähän ostoskorisi on varmaan jokaisella kaupareissulla pullollaan? Jos ei ole vielä, niin tästä lähtien on. Hyvä sinä! Unohda pääsääntöisesti hyllyyn punainen liha, valkoiset höttöhiilarit ja alkoholi. Ihan oikeasti ilman niitä voi elää. Voi.
P.s. Inkiväärillä ja kurkumalla on tutkitusti tulehdusta vähentävä vaikutus, laitappa näitä vaikka wokkiin!
3.Älä stressaa
Oletko stressipylly? Laskut ja remontti ahdistaa? Vatsamakkarat ja väliin jäänyt joogatunti harmittaa? Heti loppuu tuollainen!  Puutu stressin aiheuttajiin hetimiten.
Vatsamakkaroihin auttavat edellämäinitut oikeanlainen ruokavalio ja liikunta ja väliin jäänyt joogatunti on mennyttä, lähde siis vaikka lenkille ja muista joogatunti seuraavalla kerralla. Jos muistilla on tapana pätkiä, hanki kalenteri. Sellaisista asioista joille ei itse voi mitään, on turha stressata ja sellaisille asioille joille voi tehdä jotain, pitää tehdä jotain. Jos tuntuu että omat voimat eivät riitä, pyydä apua.
4.Lepää
Nuku. Riittävä yöuni on välttämätöntä. Unen tarvi vaihtelee ihmisittäin, mutta nukuttava olisi niin että on pirteä aamulla. Rauhoita illat, jätä television katselu ja älypuhelimen räpellys päiväaikoihin. Kirjan lukeminen tai pieni meditointihetki toimivat hyvinä rauhoittajina.

Edellä kirjoitettu on hoitava resepti niin moneen vaivaan, mutta miksi näitä niin harva tuntuu tätä noudattavan? Onko syynä laiskuus, motivaation puute, tietämättömyys vai kenties moderni kiireinen ja stressaava ympäristö? 
Itse pyrin nykyään tekemään kaikkeni jotta se tavoittelemani sadan vuoden ikä tulisi toteutumaan,  olenkin alkanut huomata vaaran merkit aika nopeasti kehostani. Alkoholin runsas nauttiminen saa esimerkiksi nivelet kolottamaan ja koko kehon melkein viikoksi ihan kamalaan jumiin. Oletko sinä jatkuvassa sokeri, tai viinapöhnässä vai välitätkö oikeasti itsestäsi? Mitä kaikkea teet itsesi eteen?

-Natasa

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Täydellinen viikonloppu / The perfect weekend


Mennyt viikonloppu oli melkolailla täydellinen. Lauantaina kauniit säät taisivat helliä ainakin lähes koko Suomea ja niin hellivät meitäkin. Lauantai-iltana istuskelimme ihanan rauhallisessa paikassa meren rannalla aivan kotikulmilla. Meren rannalla ei kyllä oikein tarvitsekaan muuta kuin sen läsnäolon tunteen, oikeassa seurassa hiljaisetkin hetket tuntuvat hyvältä. Kyllä suunniteltiin kuitenkin että joku kerta tullaan tuonne paikkaan kirjojen kanssa, vaikka aika hiljaista kai se on kirjankin luku, ellei lue ääneen.


Merivesi tuntui varpaisiin vielä aika kylmältä, mutta ehkä sinne jo kohta uskaltaisi pulahtaa. Olen aina ollu tosi huono talviturkin heittäjä, joka vuosi on menty melkein samalla kaavalla... heinäkuussa tai elokuussa olen vihdoin uskaltautunut veteen.



Sunnuntaina vietimmekin sitten romanttisesti vuosipäivää ja päätimme sääennusteista huolimatta suunnata Suomenlinnaan. Mitään lahjoja ei osteltu toisillemme sen kummemmin, ei kaikkia erityisiä päiviä tarvitse lahjoin juhlia, lahjoja onkin melkein mukavampi antaa silloin kun toinen ei osaa niitä odottaa. Uskon muutenkin että jokainen päivä, kun saamme olla täällä on juhlan arvoinen.

 Yksi vuosi seurustelua takana ja monta vuotta edessäpäin. Häät tulossa syksyllä, heikompia varmaan hirvittäisi mutta me tiedetään että tässä se on, ollaan vihdoin kaikkien tyyppien joukosta löydetty toisemme. Ollaan kumppanit, kaverukset ja rakastavaiset hölmöt yhdessä tiiviissä paketissa. En ole koskaan viihtynyt kenenkään seurassa näin hyvin, se on kuulkaa aika hieno juttu, kun toisen naama ei ketuta vaikka joutus sitä katsella monta päivää putkeen. Treenikin maistuu salilla kun on hyvä kaveri mukana ja me treenataankin useinmiten aina yhdessä. Ainoita poikkeuksia saattaa olla painihommat (BJJ), joita joskus yhdessä ja joskus sitten muiden kanssa tehdään.

Ja hei, kirjoitan kyllä ihan nimimerkillä "kokemusta on". Ei tää ole ihan eka parisuhde kuitenkaan.


Ihana oli siis taas hyvässä seurassa lähteä ulos pööpöilemään, sääkin oli menomatkalla mainio. Aurinko pilkahteli pilvien välistä ja sadetta ei näkynyt tai kuulunut. En muuten yleensä tykkää hupipaidoista, mut tuo Jessen on kyllä jotenkin silti aina yhtä hupaisa. "Don't mess with me. I know karate, kung fu, judo, taekwondo, muay thai, jiu jitsu and 34 other dangerous words." Mies kun kuitenkin on ihan suhteellisen kokenut kamppailija.


Eväät ehdittiin mukavasti syödä vielä hyvän sään aikana, mutta sitten alkoikin ennusteiden mukaisesti sataa vettä. Aikamme samoilimme vesisateessa vielä ympäri Suomenlinnaa, mutta sitten totesimme että ehkä on jo aika lähteä kahvilan kautta kotiin. Kahvit nautimme ihanan tunnelmallisen kahvilan terassilla, haluan omaankin talooni samanlaisen kuistin. Väritkin olivat kuin minulle tehdyt. Kuulemma saankin tuollaisen jos haluan ;)


Kotona oli tarkoitus tehdä vielä ruokaa, mutta massut eväistä täyttyneinä totesimme että leffaherkut saavat riittää. Herkuiksi tein patonkipaloja rucolalla, briellä ja mansikoilla. Katselimme vielä sunnuntain päätteeksi siis elokuvan ja käväisimme pikaisesti saunassa lämmittelemässä.


Aivan ihana viikonloppu kerrassaan, juuri tälläisiä rentoja hitaita päiviä kaipaan lisää elämään. Ei turhaa kiirettä ja hössötystä, vaan elämästä nauttimista ja rakkaita ihmisiä.

--------------------------------------------

It was the perfect weekend. The weather was perfect on saturday and on sunday we were celebratin our first anniversary. It was a bit rainy but our trip to Suomenlinna was still good.

---------------------------------------------

-Natasa